Arkeni on jollekin juhlaa 3

Hitto mä haluun matkustaa! En oo pitkään aikaan päässyt minnekään. Seuraavaan reissuun on kaksi pitkää, pitkää viikkoa. Haluan pois, aivot narikkaan ja vapaalle.

Sunnuntaina meille töihin Prisma Mikkolaan tuli ensimmäisiksi asiakkaiksi ennen avaamista Syöpykät. Syöpykät on lapsisyöpäpotilasperheiden kerho joka toimii Satakunnassa. Syöpää sairastava lapsi ei voi käydä kaupassa, koska infektioriski on liian suuri. He eivät voi tehdä perheenä asioita, jotka meille terveille ovat itsestään selviä. He eivät voi matkustaa. Syöpä ei katoa lähtöselvityksessä. Sitä ei voi laittaa narikkaan.

Se riemu kun pääsee juoksemaan Prisman tyhjää käytävää pitkin. Saa koskea Lego-paketteja ihan oikeasti, eikä vain katsella netistä tai selailla lelukuvastoja. Saa sovitella vaatteita, kenkiä, miettiä mikä pussilakana olisi paras lahjavaihtoehto mummulle, näkee koko hedelmäosaston eikä vain banaaneja keittiön pöydällä. Ja mikä parasta, pääsee pakkaamaan ostoksia ja työntämään ostoskärryä.

Lapsisyöpäpotilasperhe. Osa oli tuttujakin. Lapsisyöpäpotilasperheen jäseniä. He olivat hymyileviä. Yhden perheen äiti ja isä suutelivat kaupan käytävällä. He näyttivät niin onnellisilta. Peittelin kyyneliä ja hymyilin takaisin.

Sunnuntaina melkein hävetti. Omat ajatukset. Minulla on mahdollisuus matkustaa. Työntää ostoskärryä töissä ja vapaalla. Olen onnekas. Miksi silti haluan asioita joita en voi saada? Olen välillä tyytymätön elämääni. Koin kriisin kun haarukat ja veitset eivät pysyneet taukohuoneessamme järjestyksessä. Järjestyksessä jossa minä halusin niiden olevan. Elämä olisi paljon helpompaa, jos asiat menisivät niin kuin minä itse haluan. Mutta kun ei mene. Ei ole mennyt eikä tule menemään. Ei mennyt Syöpyköilläkään. Varsinkaan heillä.

Heräsin ajattelemaan. Herään aina välillä ja taas unohdan. Unohdan, että olen onnekas. Kiitos Syöpykät kun annoitte minulle ajateltavaa. Vaikka tulenkin unohtamaan tämän tunteen, te kosketitte. Syvälle. Jokin asia saa minut taas heräämään tulevaisuudessa. Herään ja unohdan. Unohdan, mutta olen jälleen oppinut elämältä.

Info

infokuva

Kirjoittaja Maria Nurmi on töissä Prisma Mikkolassa Porissa.

3 vastausta artikkeliin Arkeni on jollekin juhlaa

  1. Kiitos Syöpyköiden puolesta näistä ihanista hetkistä Prismassa.

  2. Kiitos, oli ilo saada Syöpykät meille jälleen kerran ostoksille. Olette aina tervetulleita!

Leave a Reply